Hyvä työtila teollisuudessa toimivalle yritykselle

Turun Ammattikorkeakoulun monialainen opiskelijatiimi oli mukana Kaleidoskooppi projektipajassa, jonka aiheena oli miettiä tilojen merkitystä. Alla opiskelijoiden mietteitä prosessista:

2.9.2011
Projektipaja ja hyvä työtila-projekti aloitettiin syyskuun alussa. Pajan tiimi koostuu eri alojen, pääosin ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Projektipaja 31 aihe oli siis hyvä työtila. Ensimmäiset tunnit kuluivat tutustumisen ja "tunnustelun" merkeissä. Tämän jälkeen aiheen ympärille alettiin pikkuhiljaa kokoamaan ideoita ja havainnollistamaan työtilaa. Projektille ei annettu tarkkoja rajoja joten tiimi pääsi luomaan jotain täysin uutta, ohjeita ja projektin toisen osapuolen mielipiteitä kyseltiin projektin edetessä. Työtilan perusteita etsittiin alussa muun muassa kirjoista, sekä koottiin kokemuksia yhteen.

16.09.2011
Ryhmä alkoi miettiä hyvän työtilan ominaisuuksia. Pajan omaan Facebook –ryhmään laitettiin linkkejä, jotka sisälsivät inspiroivia kuvia tai tekstejä eri yritysten työtiloista. Niiden pohjalta paja listasi ajatuksia käytännöllisestä ja toimivasta työtilasta. Listaan kirjattiin ylös myös pajalaisten omia kokemuksia työtiloista, joissa on esimerkiksi työskennellyt tai opiskellut aikaisemmin.

23.09.2011
Ryhmät jakaantuivat eri tiloihin suunnittelemaan omia projektejaan. Visuaalinen ryhmä jaettiin myös kolmeksi eri tiimiksi: työpistesuunnittelu,pohjaratkaisusuunnittelu ja visuaalinen yleiskuvasuunnittelu.
Budjettiryhmä antoi alustavan rahoituksen, joka olisi noin 120 000-160 000 euroa. Arviossa on huomoitu työtilan pinnat ja peruskalusteet, joten budjetti voi nousta huonekalujen ja muiden materiaalien takia.
Samalla selvitettiin koulun auton vuokraamista Salon ekskursiota varten.

30.09.2011
Osa ryhmäläisistä lähti klo 8.00 tutustumaan Salon AMK:n toimipisteeseen sekä Salon lukioon. Sieltä saimme asiantuntevaa apua Hermanni Vuorisalolta, joka myöhemmin tuli antamaan asiantuntija apua meidän projektimme tueksi. Hermanni oli valmistunut teollinen muotoilija. Työpistesuunnittelijat kävivät perjantaina tutustumassa erilaisiin toimistokalusteliikkeisiin kalusteliikkeessä ADI. Sieltä he saivat kirjallisen tarjouksen kalusteista.

Teknologiatutkimusryhmältä saatiin mielenkiintoisia ideoita ja osa otettiin mukaan uusiin suunnitelmiin. Virikkeellisen työtilan työryhmältä saatiin myös hyviä ideoita, joista myöhemmin enemmän. Puhelinhaastatteluja pidettiin esim. ABB:n Diplomi Insinööri Simolin kertoi työpisteensä hyvistä ja huonoista puolistaan noin 300 työntekijän yhteisessä sermitetyssä työtilassa. Projektin lähestyessä loppuaan luotiin pajalle seinäposteri, joka osallistui posterikilpaan. Posterin tarkoitus oli tuoda selvästi ilmi pajan aihe tyylikkäällä ja huomiota herättävällä ulkoasulla.

25.11.2011
Tulevaisuudessa on pajan omien tehtävien lisäksi näköpiirissä toimeksiantajan taholta telakkavierailu ja seminaari kaleidoskooppihankkeesta. Telakkavierailulle osallistuu ryhmästä 3 henkilöä ja se järjestetään 11.11.2011. Kaleidoskooppiseminaariin osallistuu pajasta 4 henkilöä ja se järjestetään 16.11.2011. Seminaarissa ryhmäläiset toimivat assistentteina mm. dokumentoinnissa.

Alun pienoisten vaikeuksien jälkeen projekti eteni hyvin aikataulussa. useiden ekskursioiden ansiosta saimme projektille aivan uusia näkökulmia ja kykenimme luomaan innovatiivisen ja hyvän työtilan. Henkilökohtaiselta tasolta tarkasteltuna projekti oli kaikille ennen kaikkea uusi kokemus ja opimme työskentelemään yhdessä ja puhaltamaan yhteen hiileen. Kaiken kaikkiaan projektin lopputulos vastasi odotuksiamme ja innolla odotamme seuraavia uusia projekteja.


Kiitos KTK:n ja AMK:n henkilökunnalle ja kaikille projektin parissa työskenneille oppilaille sekä opettajille. Erityiset Kiitokset teille: Hermanni Vuorisalo, Ville Koskinen, Tiina Jaatinen, Tero Reunanen, Ivan Kinnunen, Sirpa Niittymäki

Voiko taiteen ja muodin siivillä syntyneitä teknologisia innovaatioita hyödyntää meriteollisuudessa?

Taiteilija-insinööri Theo Jansen on luonut kineettisiä veistoksia, jotka yhdistävät taidetta ja teknologiaa.  Jansenin luomat "oliot" liikkuvat itse luonnon ja sääolosuhteiden armoilla hyödyntämällä mm. tuulienergiaa. 

Taiteilija Reuben Margolin luo alumiiniputkista liikkuvia veistoksia, jotka jäljittelevät mm. aallon liikettä.











Vaatesuunnittelija Hussein Chalayan hyödyntää teknologiaa futuristisissa luomuksissaan, jotka muuttavat itse muotoaan elektronisesti pienillä moottoreilla.










Korkean teknologian yhdistäminen taiteeseen ja muotiin on koko ajan kasvava trendi, joka luo niin sanottuja älyvaatteita eri käyttötarkoituksiin.










 Pohdintoja:

• Mitä muuta teknologiaa kehittyy taiteen ja muodin myötä?
• Mitä taiteen ja muodin kautta syntyneitä teknologisia innovaatioita voisi hyödyntää meri- ja metalliteollisuudessa?
• Miten meri- ja metalliteollisuudessa voi käyttää hyödyksi taiteellisia elämyksiä, jotka syntyvät teknologian kautta?

Voiko laiva olla epäsymmetrinen?

Onko laivan oltava aina symmetrinen? 

Aker Arctic Technology on suunnitellut Arctech Helsinki Shipyard:lle epäsymmetrisen Aker ARC 100-jäänmurtajan, joka raivaa kerralla leveämmän väylän kulkiessaan osittain sivuttain.

Kuva on Aker Arcticin julkaisusta "Aker Arc 100"

Arctech Helsinki Shipyard soveltaa tekniikkaa Venäjän kuljetusministeriölle valmistamassaan monikäyttöisessä hätä- ja pelastusaluksessa.

Kuva on Aker Arctic uutiskirjeestä " Arctech Helsinki Shipyard to build an Innovative Multipurpose Emergency and Rescue Vessel for Russian Ministry of Transport"

Pohdintoja:

• Mitä muita funktioita laivan epäsymmetrisyys voisi parantaa?  
• Miten epäsymmetrinen risteilyalus tai rahtialus toimisivat?  
• Mitä innovaatioita laivan epäsymmetrinen muotoilu voi tarjota?

Luovat metodit innovaatiotyön välineinä 1 - Ongelman hahmottaminen, havainnollistaminen ja ratkaisu

Innovaatiotyö ei ole pelkästään ongelmien ratkaisua, vaan myös aiemmin huomiotta jääneiden mahdollisuuksien havaitsemista.  Monet innovaatiot kuitenkin saavat alkunsa tarpeista, joiden tunnistaminen ja joihin vastaaminen vaatii ongelmanratkaisukykyä.

Ongelman hahmottamiseen tarvitaan avointa mieltä ja monesti uudenlaista näkökulmaa, viestien tulkintataitoa sekä yksityiskohtien näkemistä osana kokonaiskuvaa.  Ongelman havainnollistaminen helpottaa sen tarkastelua, ja ongelman ratkaisu taas vaatii oivalluksia, joiden syntymistä voi konkreettinen kokeileminen auttaa.

Esimerkiksi henkilöstöhallinnointi on monen asian yhteensovittamista.  Työn suunnittelija joutuu pohtimaan tarvittavien työvaiheiden aikataulutusta sekä ihmisten sijoittelua.  Tehtävän ratkaisussa tarkastellaan toimintaketjun kokonaiskuvaa, jossa mm. henkilökemiat vaikuttavat tiimin työtehokkuuteen.  Koska aina ei ole varaa kokeilla virheitä käytännössä, säästää perusteellinen ennakkosuunnittelu yritykseltä pitkän pennin.  Seuraavaksi löydät esimerkkejä luovan alan menetelmistä, jotka voivat auttaa ongelman ratkaisussa.

Kun yllä mainittu ongelma on havaittu ja tunnistettu, sen sanallistaminen aloittaa ratkaisuprosessin:

Ryhmä työntekijöitä täytyy sijoitella työprosessin eri vaiheisiin enimmillään pareittain, mutta ryhmän sisällä on muutamia ihmisiä, jotka eivät tule toimeen osan kanssa.  Huono työilmapiiri on muodostanut ryhmän sisälle pienryhmittymiä.  

Tilanteen tarinallistaminen auttaa muistamaan yksityiskohtia:

Kahdeksan ihmistä täytyy siirtää joen yli A-rannalta B-rannalle pienellä lautalla, jonne mahtuu kerralla vain kaksi ihmistä.  Matkustajien joukossa on kuusihenkinen perhe, jossa on isän ja äidin lisäksi kaksi poikaa ja kaksi tyttöä.  Isä ei tule toimeen tyttöjen kanssa ilman äidin läsnäoloa eikä äiti poikien kanssa ilman isän läsnäoloa. Perheen lisäksi joukossa on poliisi sekä vanki, joka ei tule toimeen kenenkään kanssa ilman poliisin valvontaa.

Dramaturgian hahmottaminen auttaa jäsentelemään eri mahdollisuuksia:

Isää ei saa jättää tyttärien seuraan ilman äitiä eikä äitiä saa jättää poikien seuraan ilman isää, ja vanki taas ei saa jäädä ilman poliisia yhdenkään perheenjäsenen seuraan.  Vain isä, äiti ja poliisi osaavat ajaa lauttaa.

Tilanteen visualisointi helpottaa sen kokonaisvaltaista hahmottamista:

Käytännön tilanteiden kokeileminen auttaa ennakoinnissa: Pelaa RiverIQGame:a

Päivän pähkinä:  

• Missä muualla sanallistamista, tarinallistamista ja dramaturgiaa voidaan meri- ja metalliteollisuudessa hyödyntää?
• Mitä muita työvälineitä luova ala voi tarjota ongelmanratkaisutilanteisiin?

 

Millainen on vuoden 2050 kauppalaiva?

Kansainvälisesti vaikuttava konsultti- ja insinööritoimisto Elomatic pohtii kesällä 2010 ilmestyneessä julkaisussaan kauppalaivojen tulevaisuutta ja muuttuvan ympäristön tuomia haasteita suunnitteluun.

Julkaisu tarkastelee ympäristön ja ilmaston muutoksia, lakia ja säädöksiä, uutta teknologiaa, vaihtoehtoisia polttoaineita sekä uusia energiateknologiaratkaisuja.

Julkaisun mukaan vuoden 2050 kauppalaiva tulee mm:

• sisältämään uutta teknologiaa, joka on nyt vasta kehitteillä.
• olemaan merkittävästi energiatehokkaampi kuin nykypäivän kauppalaivat
• hyödyntämään hybridienergianlähteitä sisältäen vaihtoehtoiset polttoaineet ja uusiutuvan energian
• käyttämään ympäristölle vähemmän haitallisia, käytännöllisempiä ja taloudellisempia vedenkäsittelyjärjestelmiä
• hyödyntämään enemmän ICT-teknologiaa ohjaus- ja turvallisuusjärjestelmissä
• edelleen olemaan miehitetty
• sisältämään ominaisuuksia ja toimintoja, joista meillä ei ole aavistustakaan tänä päivänä

Lue alkuperäinen julkaisu täältä. 

Katso video NYK Super Eco Shipistä -->

Lue lisää NYK Super Eco Shipistä täältä.

Ympäristön ja ilmaston muutokset vaativat teknologialta paljon ekologisia uudistuksia ja kehittelyjä, mutta mitä muuta se vaatii laivan kokonaisvaltaisessa suunnnittelussa?

Pähkinöitä purtavaksi:

• Miten vuoden 2050 kauppalaivan muotoilu soveltaa edellä listattuja asioita ottaen edelleen huomion laivan kokonaisvaltaisen funktion?
• Mitkä ovat vuoden 2050 näkymät meren tilasta ja mitä ominaisuuksia tulevaisuuden fyysinen ympäristö vaatii laivalta?
• Mitä vuoden 2050 kauppakulttuuri vaatii merikuljetukselta?
• Millainen on tulevaisuuden merityöympäristö?
• Mitä osaamista tai ominaisuuksia tulevaisuuden merityöympäristö vaatii laivalla työskenteleviltä ihmisiltä?  
• Mitä toimintoja kannattaa automatisoida ja mitä pitää manuaalisena?
• Mitä toimintoja ja laivan ominaisuuksia voi uudistaa entistä tehokkaammaksi työn kannalta, mutta samalla työntekijäystävällisemmäksi? 

Taiteiden käyttö liike-elämässä

Tässä Darsøn vuonna 2004 laatimassa kaaviossa käsitellään nimenomaan taiteiden käyttöä liike-elämässä.  Taiteesta löytyy kuitenkin edelleen potentiaalia, jota ei ole vielä täysin hyödynnetty muilla toimialoilla.  Taidelähtöiset menetelmät ovat myös yhtenä osana Kaleidoskoopin tutkimusta, jonka fokus on yleisesti luovuudessa ja kulttuurisissa innovaatioissa meri- ja metalliteollisuudessa.  Hanke tekee yhteistyötä Taika II-projektin kanssa, joka tutkii tällä hetkellä taidetta työelämän laadun ja innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä.  

Taiteen lisäksi Kaleidoskooppi tutkii myös muita luovan alan alle luettavia toimialoja ja niiden soveltuvuutta teollisuuteen.

Pohdintoja:

• Mitä muuta luovan alan osaamista voidaan soveltaa teollisuudessa?
• Mitkä luovan alan metodit voivat tuoda lisäarvoa elinkeinoelämään?