Miten luovaa alaa ja teollisuutta voi yhdistää?

Luovien alojen ja kulttuurin soveltaminen meri- ja metalliteollisuuteen on tutkimuskentällä herättänyt sekä ihmetystä ja epäilyksiä että kiinnostusta ja innostusta.  Suurin osa toimijoista niin teollisuuden kuin luovan alan puolellakin myöntävät, että yhteistyötä täytyy lisätä.  Miten se tehdään, on vielä ratkaistavana.  Kaleidoskoopin tehtävänä on kenttätutkimuksen sekä työpajojen kautta juuri etsiä tietoa siitä, minkälaiselle yhteistyölle on kysyntää ja miten sitä on mahdollista toteuttaa.  Kun yhteistyökonseptit kirkastuvat, niitä kokeillaan käytännössä yritysten ehdoilla.

Sanat "luova ala" ja "taide" herättävät monenlaisia ristiriitaisia tulkintoja ja tuntemuksia, mutta määriteltäessä luovien alojen ydinosaamisia huomaamme, että monia taitoja jo hyödynnetään jonkin verran elinkeinoelämässä ja teollisuudessa.  Esimerkiksi vuorovaikutus- ja esiintymistaidot ovat usein näyttelijän erityisosaamisia, mutta erityisen tärkeitä taitoja myös mm. myynnissä ja kouluttamisessa.  Improvisaatiotaiteilija tai stand-up-koomikko on nopea reagoimaan ja heittäytymään yllättäviin tilanteisiin ja voisi olla hyvä apu esimerkiksi ideointi- ja innovointikyvyn kehittämisessä. Henkilöstöjohtamisessa voisi olla hyötyä vaikkapa näytelmäkirjailijan taidosta hahmottaa kokonaisuuksia ja tunnistaa rooliajattelun kautta ihmisten välisiä käyttäytymismalleja. Myös näytelmäohjaajan tai kapellimestarin kyky sijoitella eri ihmisiä oikeisiin paikkoihin harmonisen kokonaisuuden luomiseksi voi olla henkilöstön sijoittelun suunnittelussa hyvä apuväline. Pelisuunnittelija osaa luoda todellisuutta jäljitteleviä skenaarioita ottaen käyttäjän tai kokijan huomioon ja voisi olla oivallinen täydennys vaikkapa laivan pelastusreittien suunnittelussa.  Muotoilija taas voi tuotemuotoilun lisäksi auttaa organisaation sisäisten toimintaprosessien tai asiakaslähtöisten käyttöliittymien suunnittelussa palvelumuotoilun näkökulmasta.

Monenlaisia taidetta soveltavia toimintamalleja löytyy jo eri puolilla maailmaa.  Osa toiminnasta keskittyy etsimään uusia rahoitus- ja ansaintamahdollisuuksia kulttuurille, mutta toiset menevät pidemmälle soveltamalla taidelähtöisiä menetelmiä eri organisaatioiden sisäisiin toimintaprosesseihin ja luomalla tiedon ja taidon vaihdannan kautta uusia innovaatioita. Alla esimerkkejä jälkimmäisestä.

Kuva on Artlabin sivuilta http://www.artlab.dk/artistinbusiness/

Tanskalainen Artlab on jo vuodesta 1998 aktiivisesti edistänyt kulttuurin ja elinkeinoelämän lähentymistä  järjestämällä kursseja ja valmennusta kaikille taiteen ja kulttuurin ammattilaisille sekä liikeyrityksille ja luomalla poikkitoimialaista yhteistyötä.  Toisaalta Artlab toimii kouluttajana, verkostoitumiskanavana ja konsultointitoimistona, joka auttaa luovaa alaa vastaamaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin, ja pyrkii luomaan työtä vahvistamalla taiteilijoiden yksilöllisiä taitoja ja liiketoimintamahdollisuuksia.  Toisaalta organisaatio tarjoaa liikeyrityksille taidelähtöisiä koulutuksia mm. johtamisessa ja kommunikaatiossa, innovaatiossa, yhteistyössä sekä brändäyksessä.  Artlabin toiminta perustuu tutkimukseen, kehitykseen sekä käytännön toteutukseen rakentamalla sillan koulutuksen ja työelämän, taiteen ja liiketoiminnan, sekä teorian ja käytännön välille.  Organisaatiota johtaa Tanskan muusikkojen unioni yhteistyössä Tanskan näyttelijöiden yhdistyksen kanssa.  www.artlab.dk 

Kuva on Tilltin sivuilta http://www.tillt.se/kunduppdrag/aspen-petroleum

Ruotsalainen TILLT tuottaa organisaatioihin taiteellisia väliintuloja, joiden tarkoituksena on ristipölyttää eri toimialojen osaamisia.  TILLT keskittää toimintansa kahteen suuntaukseen: Toisaalta organisaatio keskittyy yksilöiden henkilökohtaisen kasvun prosesseihin ja organisaatiolliseen kehitykseen hyödyntäen taiteellista osaamista työvälineenä stimuloida luovuutta, innovaatiota sekä henkilökohtaista kehitystä jne.  Toisaalta TILLT kasvattaa taiteilijoiden toiminta-aluetta, jossa uutta taidetta voi syntyä ja uusia taidelähtöisiä menetelmiä voi kehittyä.  Yhteistyö vaatii sekä luovalta alalta että elinkeinoelämältä uudelleen ajattelua siitä, mitä tehdään, miksi ja miten.  Kaikki projekteihin sitoutuvat osapuolet pääsevät harjoittamaan näkökulman vaihtoa, minkä tarkoituksena on lopulta johtaa luovuuden ja innovaatiokyvykkyyden kehittämiseen.  TILLT tuottaa kestävän kehityksen uusia lähteitä, missä taide toimii katalyyttina, auttaa löytämään yksilön piilevää luovuutta ja mahdollistaa taitojen vaihdantaa sektoreiden välillä. www.tillt.se

Suomessa mm. Kokos, Grape Arte sekä Stella Polaris soveltavat taidetta liiketoiminnan kentällä.  

Kuva on kokoksen sivuilta http://www.kokos.fi/

Teatterikorkeakoulun Kokos-palvelut auttaa yritysten ja työyhteisöjen henkilökuntaa kehittämään ammatillista osaamistaan hyödyntämällä esiintyvien taiteilijoiden valmentamisessa syntynyttä tietotaitoa. Esiintyvälle ammattijoukolle tarjottuja kurssisisältöjä voidaan hyödyntää myös mm. myyntityön ja asiakaspalvelun tehostamisessa sekä hyvinvoinnin tukemisessa.  Kokos tarjoaa myös Teakon-nimen alla teatterin esitystekniikkaosaamisesta jalostettua tilojen teknistä ja audiovisuaalista suunnittelupalvelua. Sekä Kokos Oy että Teak ovat olleet mukana monessa luovaa alaa soveltavassa hankkeessa.  Vuonna 2009 kehitettiin Teak:n nimissä risteilyravintolan palvelu- ja toimintakonseptia osana M/S Amorellan kokonaispalvelutarjontaa.  Kehittämistoiminnassa mm. vahvistettiin työntekijöiden henkilökohtaisia vahvuuksia palveluprosessissa ja edistettiin heidän työssäjaksamista.  Hanketta johti teatterikorkeakoulun erikoissuunnittelija Satu-Mari Korhonen (satu-mari.korhonen@teak.fi)  www.teak.fi  www.kokos.fi

Kuva on Grape Arten sivuilta http://www.grapepeople.fi/arte_fi/grapearte/

Yritysvalmennusta tarjoava Grape Arte kehittää organisaatioita, tiimejä ja yksilöitä taiteen keinoin.  Koulutuksissa yhdistyvät taide, liike-elämä, pedagogia ja fasilitointi. Grape Arte yhdistää taidelähtöiset työskentelytavat osallistaviin kehitysprosesseihin.  Yrityksen työskentelymenetelmät kumpuavat pääasiassa visuaalisesta kulttuurista ja teatterista. Toiminta on usein käsillä tekemistä, kehon ja äänen käyttöä, intuition huomioimista ja syvemmän ymmärtämisen oivaltamista.  Menetelmien avulla mm. kirkastetaan organisaation strategiaa, fasilitoidaan tiimin eheytymistä, valmistellaan henkilöstöä organisaation muutosprosesseihin, edistetään luovuutta, parannetaan kommunikaatiota jne. Yritys uskoo, että taidelähtöisen työskentelyn avulla voidaan myös lisätä työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. www.grapepeople.fi/arte_fi/grapearte/

Kuva on Stella Polariksen sivuilta http://stella-polaris.fi/koulutukset/

Improvisaatioteatteri Stella Polaris tarjoaa perinteisten esitysten lisäksi teatterin menetelmiin pohjautuvaa yhteisövalmennusta, jossa tutustutaan sujuvan ja tehokkaan yhteistyön lainalaisuuksiin. Koulutuksissa annetaan sekä käytännön esimerkkejä että aktivoidaan osallistujia vuorovaikutteiseen oppimiseen, joka perustuu ihmisten kohtaamiseen, oman ilmaisun tiedostamiseen, tietojen välittämiseen ja vaihtuvien tilanteiden ymmärtämiseen.  Kouluttajat uskovat, että motivaatiota ja oppimista auttaa myös se, että improvisaatioon perustuva toiminta on aina hauskaa.  Stella Polariksen koulutusteemoja ovat olleet mm. asiakkaan positiivinen kohtaaminen ja aktiivinen kuunteleminen, luotettavuuden ja hyvän ilmapiirin rakentaminen, oman viestinnän tehostaminen ja toisten eleiden tulkinta, luova ajattelu jne. stella-polaris.fi 

Myös Luova Suomi on koostanut aiheesta julkaisun "Taidetaustaisen osaamisen hyödyntäminen yritysten kilpailukyvyn vahvistamisessa"

Vierailu Finnlinesilla 8.5.2012

Kaleidoskooppi-hankkeen projektituottajan toimenkuvaan ja työetuihin kuuluu mahdollisuus vierailla meri- ja metalliteollisuuden yrityksissä.  Yksi mielenkiintoisista tilaisuuksista oli tutustua Finnlinesin käytännön varustamo- ja merikuljetustoimintaan Helsingin Vuosaaressa.

Koska tilaisuus oli ainutlaatuinen, halusin jakaa sen muidenkin kiinnostuneiden kanssa hankkeen sisällä.  Turun ammattikorkeakoulun sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat Ringa Salmi (liiketalous), Virve Hirsjärvi (muotoilu) sekä Anna Itkonen (logistiikka) tarttuivat mahdollisuuteen ja tulivat mukaan vierailulle.  Turun AMK:n hankkeiden projektikordinaattori ja Kaleidoskoopin edustaja Tiina Jaatinen oli mukana ohjaamassa tutkimuspajaa, jossa tutkittiin erityisesti rahtialusten jätehuoltojärjestelmää.

Vierailun emäntänä toimi Finnlinesin ympäristöasioista vastaava Anna-Liisa Perttilä sekä isäntänä lastinkäsittelytarkastaja Aapo Rauhio.  Päivän aikana vierailimme rahti- sekä matkustaja-rahtialuksella ja opimme laivojen jätehuollon ohessa yleisesti varustamo- ja merenkulkutoiminnasta. 

Mieleenpainuvia asioita, joita haluaisin teidän kanssanne jakaa ovat:

1. SUOMI ON RIIPPUVAINEN MERENKULUSTA.  80-90 % kuljetuksista Suomeen tai Suomesta tapahtuu meriteitse.

2. ITÄMERI ON HAAVOITTUVA.  Itämeren keskisyvyys on 57 m, kun taas Välimeressä vastaava luku on 1500 m.  Itämeren ympäristössä asuu n. 80 miljoonaa ihmistä ja laivoja alueella kulkee 3500-5000 kuukaudessa.  Liikenne kasvaa n. 5% joka vuosi, mutta vesi ehtii vaihtumaan vain 30 vuoden välein.

3.ITÄMERELLÄ LIIKKUVAT LAIVAT OVAT JÄÄVAHVISTEISIA.

4. PAINOLASTIVESISSÄ RISKINÄ ON ELIÖIDEN SIIRTYMINEN VIERAISIIN ALUEISIIN.

5. FINNLINESILLE TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ LIITTYVÄT LÄHEISESTI YHTEEN.

6. Hyvin toimivassa satamassa on oltava HYVÄT KULKUYHTEYDET MERITEITSE JA MAATEITSE.

7. VARASTOTILAA ON OLTAVA RIITTÄVÄSTI.  Suomessa tarvitaan talvisin myös lämmintä varastotilaa.

8. Lastinkäsittelyssä VARASTOINTIAIKAA PYRITÄÄN PITÄMÄÄN MAHDOLLISIMMAN LYHYENÄ, sillä varastointi on asiakkaalle maksullista purkamispäivän jälkeen.

Työtehokkuutta ja ryhmädynamiikkaa valokuvan avulla

VOIMAMINÄ- VALOKUVATYÖPAJA 13.4.2012

TAIKA II – Taide työelämän laadun ja innovaatiokykyisyyden kehittäjänä, tutkii taidelähtöisten menetelmien vaikutusta työelämään luovuuden näkökulmasta. Hankkeen ytimessä on järjestelmien kehittäminen. Kehittämistyön tuloksena luodaan käytännön työkaluja menetelmien soveltamiseen, omaksumiseen ja juurruttamiseen työelämäkontekstissa.

Toteutimme valokuvaaja, kuvataideterapeutti Marjukka Irnin kanssa Voimaminä valokuvatyöpajan Kaleidoskooppihankkeen projektitiimille Porin Apparaatissa 13.4.

Työpajassa etsittiin projektitiimiläisten omia vahvuuksia ja henkilökohtaisia voimavaroja voimaminä-valokuvien kautta. 

Työskentelyn kautta oli mahdollista jakaa henkilökohtaisempaa puolta itsestään muille tiimiläisille ja oppia samalla työkavereista uutta.  Henkilökohtaisen jakamisen kautta oli mahdollisuus lisätä avoimuutta työpaikalla.

Työpajaa varten jokainen osallistuja sai etukäteistehtävän jossa pohdittiin omia voimavaroja ja tapaa jolla itseä halusi työpajassa kuvattavan. Kuvaustilanteeseen oli mahdollisuus ottaa mukaan omia esineitä, vaatteita tai muita itselle merkityksellisiä asioita ja samalla tuoda kuvaan jotain henkilökohtaista. Lisäksi jokainen lähetti etukäteen lyhyen kirjallisen kuvauksen itsestään. 

Tiimin palaverin aikana Marjukka Irni toteutti yksittäisten tiimiläisten voimaminäkuvauksia tulostaen konkreettiset kuvat yhteenvetotilaisuuteen esiteltäviksi. Samaan aikaan allekirjoittaneella oli mahdollisuus havainnoida työryhmän vuorovaikutusta ja sen toimivuutta.   

Palaverin lopussa katsoimme kaikkien Voimaminä-kuvat yhdessä ja keskustelimme niistä  lukien samalla kirjoitetut kuvaukset itsestä. Kuvien katselu ja omasta itsestä kertominen toi erityisen hienon, lämpimän ja yhteisöllisen tunnelman tilanteeseen. Lopuksi tiimi sai kuulla omasta vuorovaikutuksestaan havaintoja sanoitettuina. Yhteenvetotilaisuus päätti päivän, jonka tarkoituksena oli sekä tutustuttaa tiimiä yhteen taidelähtöiseen työtapaan eli valokuvaukseen ja samalla vahvistaa ryhmäytymistä ja tiimin toimivuutta.

TAIKA hanke II, Milla Sahla, työnohjaaja, työyhteisövalmentaja ja Marjukka Irni, valokuvaaja, kuvataideterapeutti

Oletko kiinnostunut taidelähtöisistä menetelmistä ja niiden mahdollisuuksista? 

Lue lisää www.taikahanke.fi tai kysy lisää: Milla Sahla, info@oppijaoivallus.fi, Elise Vanhanen@turkuamk.fi tai Anneli.Larkia@turkuamk.fi. Valokuvaaja Marjukka Irni vastaa myös mielellään kysymyksiin valokuvauksen mahdollisuuksista: marjukka.irni@gmail.com

Meri- ja metalliteollisuuden yritys? Kaleidoskooppi- hanke tutkii luovien alojen menetelmiä ja mahdollisuuksia meri- ja metalliteollisuuden yritysten tarpeisiin ja soveltaa niitä pilottiyrityksissä. Haluatko olla edelläkävijä? Kysy lisää projektituottajaltamme: lan.le@humak.fi.